Lopeta inspiraation etsiminen. Aloita informaatiopaasto.
JOSKUS SUURIN LUOVUUTESI JA OMAN AJATTELUSI ESTE ON LIIKA ULKOPUOLINEN INSPIRAATIO.
On aika rakentaa koko informaatioympäristösi uudelleen.
Millaista informaatiota päästät vaikuttamaan ajatteluusi?
Ovatko ajatuksesi edes omiasi?
Tiedostatko informaatio-ympäristösi rakennetta?
Miksi informaatiopaasto voi olla parasta mitä voit tehdä ajattelullesi ja luovuudellesi?
Aloita tästä:
1. Poista kaikki seuraamasi sometilit ja lopeta uutiskirjeet.
2. Päätä sitten, ketkä ansaitsevat palata.
Tarvitsetko muusan vai tyhjyyttä?
Monet meistä vaikuttuvat erittäin herkästi muiden ihmisten ajattelusta ja mielipiteistä. Tämä on monen kirous, mutta toki myös lahja, jos onnistuu seuraamaan informaatiota josta aidosti haluaa vaikuttua ja pystyy saamaan siihen riittävästi etäisyyttä muodostaakseen omaa ajattelua.
Jaan ajattelijat tässä mustavalkoisen ahdasmielisesti kahteen kategoriaan:
A) Ihmiset, joiden ajattelu syntyy helpoiten reaktiona siihen, mitä joku muu on luonut. Se on kuin dialogia inspiraationlähteen kanssa. Ehkä jokin oma tapa sanoittaa mitä juuri luit, täydentävä näkökulma tai suorastaan kapinallinen vastavoima. Tällaiset ihmiset kaipaavat muusaa ajattelunsa synnyttämiseksi.
B) Ihmiset, joille taas tekee erittäin hyvää tyhjentää oma informaatioympäristö lähes täysin, jotta ajattelu alkaa kuulostaa enemmän omalta kun vaikutteet pysyvät aivan minimissä.
Kuulut kumpaan tahansa ryhmään, suosittelen sinulle välillä informaatioympäristön tietoista uudelleenjärjestelyä – tai jopa hetkellistä täyttä nollaamista. Tämä voi tarkoittaa tilejä joita seuraat, uutiskirjeitä joita tilaat, tv-ohjelmia mitä katsot tai ihmisiä joiden kanssa keskustelet.
Voit aloittaa vaikka poistamalla kaikki seuraamasi sometilit ja tilaamasi uutiskirjeet. Palautat niitä sitten takaisin sitä mukaa, kun olet pitänyt informaatiopaaston ja aidosti tunnustellut, millainen informaatio ruokkii sinua oikeasti positiivisesti. Tai ehkä voit olla vaikka kuukauden seuraamatta koko somea ja helisytellä informaatioympäristösi rakennetta. Alatkin lukemaan kirjoja tai käymään uudessa harrastuksessa, jossa joudut keskustelemaan täysin uusien ihmisten kanssa.
Kun et altistu jatkuvasti muiden tavalle ajatella, todennäköisesti..
- Oma kielesi vahvistuu
- Sinusta voi tulla paljon rohkeampi, kun et koko ajan skannaa "mistä kentällä puhutaan" tai "mitä voi/uskaltaa sanoa"
- Sinun on myös helpompi päästää irti vahingossa "kollegoille kirjoittamisesta" ja keskittyä oikeasti ihanne-seuraajiisi
- Sinun koko käsityksesti "normaalista" voi muuttua erittäin positiivisesti ja raikkaasti, koska muiden ajattelu ei toimi enää jatkuvana vertailukohtana
- Konkreettinen sanavarastosi voi alkaa muuttua
- Alat palata itseesi siinä, mikä sinulle on aidosti merkityksellistä. Kun et mieti mistä muut kirjoittavat, ajattelusi aktivoituu luonnostaan viestimään siitä, mikä on sinulle sisäsyntyisesti tärkeää.
- Vertailu muihin vähenee:
"Tuokin teki tästä postauksen, minun ei kannata.”
“Pitäisikö minunkin kirjoittaa tästä kun kaikki muutkin kirjoittavat?”
"Minä kirjoittaisin tästä paremmin, mutta en oikeastaan halua, mutta kirjoitan vain koska ärsyttää kun tuo kirjoitti noin susihuonosti!"
Ja sitten tekoäly:
Älä käytä sitä informaatiopaastosi ja informaatiokulttuurisi uudelleenmuotoilun aikana. Toistan: ÄLÄ KÄYTÄ SITÄ.
Tekoäly on kuin troijan hevonen, joka tuo kivoja ja inspiroivia uusia näkökulmia tai auttaa etsimään vaihtoehtoisia sanoja ja ilmaisuja, mutta samalla saatat menettää omasi.
On salakavalaa, kuinka aivot tottuvat tekoälyn kanssa pallotteluun tavalla, joka tekeekin yllättävän raskaaksi palata täysin tekoälyavusteettomaan ajatteluun. Tekoäly muodostaa salakavalasti aivoillemme kuin tekojalan, ja kun ensin olemme tottuneet nojaamaan siihen ja sitten otamme sen pois, voi tuntua, kuin oma ajattelumme ei enää kantaisikaan.
Kuinka pitkään informaatiopaastoa kannattaa sitten harjoittaa?
No, tämä on varmasti hyvin yksilöllistä. Monella meinaa happi loppua vieroitusoireista jo päivän jälkeen, mutta sitkeät sissit alkavat nauttia paastosta mitä kauemmin se kestää. Itse koen ajoittaisen seurattavieni resetoimisen ja uudelleenkeräämisen suorastaan euforisena energian tuulettumisena.
En kuitenkaan tarkoita, että sinun täytyisi alkaa elää paastosi aikana ajattelijana tyhjiössä. Voit säilyttää pienen määrän ihmisiä, joiden tekemistä arvostat aidosti ja jotka haastavat ajatteluasi ja joiden ansiosta säilytät vertaistuellisen dialogin maailmaan.
Ja lopuksi ehkä tärkein:
Jos vietät suurimman osan ajastasi seuraten muiden ihmisten maailmoja, sinulta jää oma maailma rakentamatta.
